maanantai 24. maaliskuuta 2008

”Jossei lehmä elä, ni kuolkoon”








Loukkasin jalkani ja siihen laitettiin kipsi. Tunsin itseni aika avuttomaksi, yhden jalan kanssa. ”ei sitten yhtään jalan päälle..sanottii..annettiin kepit . Niinpä niin, mahdoton toteuttaa. Sanoin jotta ”ei käy, kädet ei kanna, ovat myös loukkaantuneet...”no keksikää joku keino..jep että sitärataa...
Sama kun yritin soittaa terveysasemalle ja saamani numero ei vastannut. soitin sinne, soitin tänne, aina annettiin uusi numero, josta ei vastattu. Lopulta ympyrä sulkeutui ja olin alkupisteessä, jossa asia sitten kuitenkin hoitui.




Tuli mieleen se kansakouluaikainen tarina Elias Lönnrotin tuohenpalasta..
”Lönnrot kierteli nuorena miehenä pitkin suomea, torpasta torppaan ja kirjoitti muistiin kansan tarinoita ja lauluja. Vieras ja oppinut herra kun oli, pyysivät kylän eukot häneltä neuvoja milloin mihinkin asiaa. Kerran oli lehmä sairas ja Lönnrotia pyydettiin sitä katsomaan. No eihän hän mitään eläimestä ymmärtänyt mutta arveli et ähky sil oli, muttei tiennyt mikä siihe auttas. Hän otti tuohenpalan ja kirjoitti siihe jotain , kiersi sen rullalle ja ripusti narulla lehmän kaulaan, sanoen, ”tätä ei sitte saa avata koskaan, pitäkää tätä kaulassa kunnes lehmä paranee.” Myöhemmin vanhana miehenä hän kulki jälleen samoilla seuduilla ja sattui sairastumaa. Kylän eukko toi hänelle sen saman tuohenpalan ja laittoi kaulaan sanoen: ”pitäkää tätä kaulassa niin paranette, mutta älkää aukasko sitä.” Kiekura tuntui Lönnrotista tutulta ja hän aukasi sen..ja röjähti nauramaan, niin että tauti unohtui.. Tuohessa luki jotta: jossei lehmä parane, ni kuolkoon!"


Kotiin tultuani rupesin ymmärtämään miksi jossain maissa tehdään niin paljon lapsia ja on isoja perheitä. Siellä olisi aina apua saatavilla…jos minäkin olisin aikoinani….olisi joku auttamassa. Mutta vois olla ettei sekään auttas, nykyään kun nuo lapset leviävät ympäri maata ja sieltä harvoin ehditään vanhempia tapaamaan, hyvä ku muistavat, silloin tällöin.

Naapurin rouva oli vähä allapäin, sano et nää pyhät tuntuu niin yksinäisiltä, kun aina ennen ollaan oltu koko perhe pääsiäisenä yhdessä. Tänävuonna heilläkin lapset oli kuka missäkin perheineen. Sama se mullakin, kun kävin oman äitini luona pitenpinä lomina.



Enpä tuota minäkään paljoa ole ”paikallani vanhentunu,” aina on jotain pitäny klenkata hakemaa, millon vettä millon kirjaa, ”käskyttämään” kun en ole oppinut. On ollu helpompi tehdä itse, ku pyytää vastahakosta apua. Kyllähän mies auttaa, mutta kaikkea ei miehetkään ”osaa” Onneksi on nää pyhät. Ehtii pahimmat kivut häipyy, ennen kuin arki alkaa.

keskiviikko 19. maaliskuuta 2008

Leipää ja sirkushuvia


video

video

video

(Klikkaa kakskertaa)

keskiviikko 12. maaliskuuta 2008

maanantai 10. maaliskuuta 2008



Piti harakka puhetta vieraillee:
”Tilapäinen ihan on pesä,
-älä putoa, varis!- tein kiireeseen.
mut annas kun on kesä,

niin,vannon, kartano korskehin,
hyvät herrat, tässä löytää,
ei metsässä mointa, sen näättekin!
Hoi muori, pötyä pöytään!”


Mut ennekuin harakka huomaskaan,
jo putos syksyn lehti,
ja kesken hurskaita aikeitaan
se itse kuolla ehti.

Älä hymyile! Tarina totta on!
Pian ohi on päivät kesän.
Moni aikoi ja aikoi kartanon-
sai valmiiksi harakanpesän!


Vanha kansanruno

keskiviikko 5. maaliskuuta 2008

Mokako?

Ostin palapelin aiheena Baabelintorni. Olen aina pitänyt vanhantestamentin kuvista ja tarinoista. Jo koulussa historia ja erityisesti raamatunhistoria olivat lempiaineitani ja melkein kaikki niistä tehdyt elokuvat olen nähnyt. Aikeenani virkistää muistiani Baabelibtornin synnystä ,hain raamatun hyllystä.
Sain äidiltäni joskus tämän nykykielelle käännetyn raamatun ja katsoin siitä.
Tarinahan kertoo että ”koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä”
(no siihenhän nykyäänkin pyritään, yleismaailmallisella englannilla? ja eurolla, sekä rajojenpoistoilla.)
Ihmiset siis ”siirtyivät itään, löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: ”tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” Nyt, huomaa,,, ”He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asvalttipikeä ?! muuraamiseen”
.

Uskaltaisin väittää..ettei silloin ollut vielä asvalttipikeä !
tuskin asvalttia,,tuskin pikeäkään..
Hain äkkiä ”vanhankielisen” raamatun ja:
”Kaikessa maassa oli yksi kieli ja yksi puheenparsi.” he siis asettuivat Sinearin lakeudelle ja sanoivat toisillensa: ” Tulkaa, tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi” Ja tiiltä he käyttivät kivenä ja maapihkaa he käyttivät laastina”
Paljon uskottavampaa.
Pitääkö kääntäjät nuorisoa niin tyhmänä, vai onko toi vaa isomoka!


Sinänsä en ymmärrä koko tarinaa, mitä pahaa on tässä: ”ja he sanoivat: tulkaa ja rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, jonka huippu ulottuu taivaaseen, ja tehkäämme itsellemme nimi, ettemme hajaantuisi yli kaiken maan”
No. sit ”Herra astui alas katsomaan kaupunkia ja tornia, minkä ihmiset olivat rakentaneet ja sanoi:
Katso, he ovat yksi kansa ja heillä kaikilla on sama kieli ja tämä on heidän ensimmäinen yrityksensä. Ja nyt ei heillä ole mahdotonta mikään, mitä aikovatkin tehdä.”
….”sekoittakaamme heidän kielensä, niin ettei toinen ymmärrä toisen kieltä….ja niin Herra hajotti heidät sieltä yli kaiken maan, niin että he lakkasivat kaupunkia rakentamasta.”

Sama nykykäännöksenä:
”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on sama kieli. Tämä, mitä he ovat saanneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa.”
…”Menkäämme sekoitamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.,,ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia.”

No, ottamatta sen enenpää kantaa asiaan, totean vaan että
se torni, tai kuvasta päätellen sen jäännökset sai nimekseen Baabel, joka Hebreaksi tarkoittaa sekoittaa.


Käväsipä mielessä että mitä jos me todella olisimme edelleen sitä ”suurta yhtenäistä kansaa”..tuskinpa, me ollaan liian taitavia sotimaan.